Pitkään odotettu ja paljon puhuttu alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyi viimein lokakuussa ja uudistuksessa on tarkoitus edetä nyt alkuvuodesta. Alkoholilain uudistamisen suuntaviivoja pohdittiin syksyn aikana kahdessa ”työpaja”-tapaamisessa, joissa oli paikalla Sosiaali- ja terveysministeriön koolle kutsumia sidosryhmiä. Asialistalla on julkisuuteen kantautuneiden tietojen mukaan ollut muun muassa alkoholimainonta, anniskelualueiden rajaukseen liittyvät kysymykset sekä julkisilla paikoilla tapahtuva juominen.
Alkoholipolitiikkaa on tehty Suomessa kuluneet vuosikymmenet ”terveys edellä” jopa siinä määrin, että koko muu ympäröivä todellisuus on unohtunut. Jollakin tiukennuksella tai olemassa olevan älyttömän normin säilyttämisellä saattaa olla terveyspoliittiset perustelut taustallaan. Aivan eri asia on, edistääkö tiukennus tai normi terveyttä sillä tavalla kuin on ajateltu. Ei-aiotut vaikutukset unohdetaan, jätetään huomiotta tai ainakin niitä vähätellään. Ei ole oikeasti toimittu terveys edellä vaan todellisuudesta irrallaan oleva kansanterveysteoreettinen yksinkertaistus edellä. Mutta ihmisiä ei enää kiinnosta totella ankeuttajasetiä ja -tätejä. Aika on ajanut holhousmentaliteetista ohi.
Pitää ymmärtää, että kielto- ja kontrollilinja on jo ajat sitten tullut tiensä päähän. Siitä on jo maksettu kohtuuton hinta suomalaisina työpaikkoina ja menetettyinä verotuloina. Älyttömällä verotuksella ja sääntelyllä kotimaan juomavalmistuksen, kaupan ja etenkin ravintoloiden kustannukset on ajettu korkeiksi ja toimintaympäristö mahdottomaksi. Aikaansaatu taloudellinen kannustin ohjaa ihmiset juomaan ulkomailta tuotua halpaa alkoholia kotisohvalla. Myös laiton anniskelu rehottaa. Matkustajatuonti on jo lähes kaksinkertaista ravintolamyyntiin verrattuna. Haitat hoidetaan ja maksetaan Suomessa.
Yksi Sipilän hallituksen ohjelman keskeisistä tavoitteista on turhan sääntelyn purkaminen. Elinkeinotoimintaa ja arkielämää rajoittavia turhia normeja on luvattu karsia. Kunnon perkaamista kaipaava lakien, asetusten, kieltojen ja määräaikaisten lupien suojamuuri löytyy juuri alkoholipolitiikan sektorilta. Meillä lainsäätäjillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus olla avarakatseisia ja tehdä fiksuja päätöksiä. On tarpeen muistuttaa, että hallitusohjelmassa normien purkaminen on johtava periaate, joka koskee kaikkia toimialoja. Millään politiikanlohkolla ei ole erikoislupaa venkoilla irti normien purkamisen linjasta. Tämä koskee myös alkoholipolitiikkaa. Myös sen osalta normitaakan on tuntuvasti kevennyttävä, ja tarvittaessa asiaa täytyy paimentaa oikeaan suuntaan tiukalla poliittisella johtajuudella. Alkoholipolitiikassakaan päätä ei voi laittaa puskaan, vaan pitää tulla senkin osalta kielto- ja kontrolliyhteiskunnan maailmasta reilusti ja rohkeasti nykyaikaan.
On ollut ilo seurata hallituskumppaneiden riveistä kantautuneita raikkaita näkemyksiä, kuten elinkeinoministeri Rehnin vapaamielinen kanta viinien myynnin sallimiseksi ruokakaupoissa. Viinien salliminen ruokakauppoihin toisi pienet kaupat tasavertaiseen kilpailuasetelmaan suurten myymälöiden kanssa, koska Alkot ovat tällä hetkellä suurten markettien yhteydessä. Myös ministeri Hanna Mäntylä on kirjoittanut ja puhunut viisaita alkohopolitiikkaan liittyen. Nämä näkemykset ovat nykyaikaisia ja edustavat myös hallitusohjelman henkeä. Itse tuen ja kannatan kaikkia hallituskumppaneiden fiksuja avauksia turhien normien purkamisen saralla.
Vähittäiskauppa sekä ravintola- ja pienpanimoalat odottavat nyt hallitukselta konkreettisia tekoja vaalipuheiden katteeksi. Sääntelyn keventäminen on helppo ja nopea tapa saada aikaan vaikuttavia muutoksia ja piristystä talouteen. Normien purkaminen ei vaadi budjettipanostuksia eikä kasvata byrokratiaa. Toivon, että alkoholiasioista vastaava ministeri Rehula laittaa nopeasti liikkeelle alkoholimyyntiä vapauttavia esityksiä.
Lentävänä lähtönä uusien työpaikkojen synnylle pitäisi toteuttaa pikaisesti ainakin seuraavat muutokset:
– Siirrytään anniskeluluvissa anniskelupaikkakohtaisuudesta toiminnanharjoittajakohtaisuuteen
– Luovutaan määräaikaisista anniskeluluvista, mikäli hakijalla on toistaiseksi voimassaoleva anniskelulupa
– Vapautetaan asteittain ravintoloiden aukioloajat. Ensimmäisenä toimenpiteenä luovutaan jatkoaikalupien vaatimisesta
– Uudistetaan annostelumääräykset – tuplakielto ja ns. kahden lasin sääntö poistetaan
– Poistetaan vaatimus anniskelualueen yksinomaisesta hallinnasta (estää ravintoloiden yhteiset anniskelualueet)
– Perutaan alkoholimainonnan viimeisimmät rajoitukset. Sallitaan kotimaisten juomavalmistajien (esimerkiksi tislaamoiden) kertoa tuotteistaan omilla nettisivuillaan
– Sallitaan pienpanimoille kaikkien (myös yli 4,7-prosenttisten) tuotteidensa vähittäismyynti
– Sallitaan ravintoloille alkoholijuomien ulosmyynti
– Poistetaan valmistustapaan liittyvä rajoitus (’vain käymisteitse’) päivittäistavarakaupassa myytäviltä alkoholijuomilta.
– Nostetaan päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajaa 4,7:stä 15:een ja sallitaan näin myös viinien myynti ruokakaupoissa, missä muutkin elintarvikkeet myydään.