Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnissä eläinsuojelulain kokonaisuudistus ja lakiluonnos on tarkoitus saada lausunnolle loppuvuodesta. Tarve lain uudistamiselle on suuri, sillä nykyinen laki on 1990-luvulta, eikä se enää vastaa nykyisiin tarpeisiin. Tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista on saatu merkittävästi lisää ja samalla asenteemme eläimiä kohtaan ovat muuttuneet.
On arvokasta, että uudistusta tehtäessä on tehty lukuisia selvityksiä muun muassa eläinsuojeluvalvonnan järjestämisen vaihtoehdoista, löytöeläinten hoidon järjestämisestä sekä koirien ja kissojen pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Lisäksi nautojen parressa ja pihatossa pidon hyvinvointi- ja talousvaikutuksia sekä emakoiden tiineyshäkeistä luopumisen tuotannollisia ja taloudellisia vaikutuksia on käsitelty työ- ja ohjausryhmässä tiiviisti. Valmistelun yhteydessä on käsitelty myös avuntarpeessa olevien eläinten auttamisvelvollisuutta sekä eläinten lopettamista ja teurastamista koskevien säännösten läpikäymistä.
Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on tärkeä ja erittäin tarpeellinen, jotta Suomi ei tipahda EU:n ja verrokkimaiden kyydistä. Suurtuotanto on luonut meille omat haasteensa, emmekä valitettavasti ole aina osanneet riittävästi ottaa huomioon lainataakkojen alla rimpuilevia tuottajia ja heidän eläimiänsä.
Nykypäivänä myös kuluttajan ääni on entistä suuremmassa roolissa, sillä viime kädessä kuluttaja päättää kehityksen suunnan. Nykyisin yhä useampi kuluttaja valitseekin ostoskoriinsa tuotteita, jotka on tuotettu sellaisilla tiloilla, joissa eläinten elinoloihin ja hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota.
Heikko taloustilanne heijastuu ihmisten ohella myös eläinten hyvinvointiin. Kun Helsingin ympäristökeskuksen eläinlääkärit tekivät viime vuonna eläinsuojelutarkastuksia, joka toisella tarkastuksella havaittiin puutteita eläinten hoidossa ja pidossa. Lisäksi pentutehtailu on kasvanut entisestään ja ihmisten huolettomuus eläinten hankinnassa, pidossa ja hylkäämisessä on syystäkin huolestuttanut eläinsuojelujärjestöjä. Työtä on paljon ja tarvitsemme kiireesti lisää resursseja muun muassa tiedottamiseen ja ennakointiin.
Suomessa hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa. Kunnalliset löytöeläintalot eivät ota vastaan villiintyneitä kissoja, eikä niiden auttaminen kuulu eläinsuojeluviranomaisillekaan, joten nämä kissat ovat täysin vapaaehtoisten auttajien varassa. Seura- ja harrastuseläinten pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti vähentäisivät niin eläinten hylkäämistä, pentutehtailua kuin laitonta ja valvomatonta eläinkauppaakin.
Uusi eläinsuojelulakimme on muodostettava riittävän tiukaksi ja vastaamaan tätä päivää. Pelkät huomautukset eivät enää riitä, vaan jatkossa epäkohtiin on todella voitava puuttua. Voimassa oleva eläinsuojelulaki jättää liikaa tulkinnan varaa ja nostaa kynnystä puuttumiseen varsinkin tapauksissa, joissa eläimen huostaanotto olisi ainoa oikea vaihtoehto. Lain nykyaikaistamisen lisäksi on tärkeää, että eläinsuojeluvalvontaan kohdistettuja varoja ei supisteta, sillä valvonnan tarve on valitettavasti vain kasvanut. Eläinsuojelulain kokonaisuudistukselta onkin syytä odottaa paljon.
