Matkailuala on globaali nopeasti kasvava ala. Se on yksi tärkeimmistä tulonlähteistä myös Suomelle. Vuonna 2013 suomalaisten ja ulkomaalaisten matkailun kokonaiskulutus Suomessa oli yhteensä noin 13,3 miljardia euroa. Kokonaisvientiin verrattuna matkailutulot ovat yhtä suuret kuin yhden kuukaudet tulot kaikesta kokonaisviennistä.
Kuluvana vuonna Suomi on valitettavasti pudonnut kansainvälisen matkailun kasvuvauhdista. Matkailu ja ravintolapalvelut Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan syynä tähän on muun muassa se, että Suomi on hintatasoltaan hyvin kallis maa eikä meillä panosteta tarpeeksi matkailun markkinointiin. Pohjoismaisessa vertailussa matkailun markkinointiorganisaatio saa vähiten rahoitusta Suomessa. Esimerkiksi Norjassa rahoitus on kolme ja puoli kertaa ja Ruotsissa noin puolet suurempi.
Venäjän talouden taantuman ja ruplan kurssin heikkenemisen seurauksena venäläisten matkailijoiden Suomeen jättämä matkailutulo laskee tänä vuonna arvioiden mukaan vähintään 100 miljoonaa euroa, eivätkä tulevatkaan vuodet näytä valoisilta. Uuden vuoden matkailijoita tulee arviolta kolmanneksen vähemmän mitä viime vuonna. Suomen edustustoihin marraskuun aikana jätettyjen viisumianomusten määrä on niin Moskovassa kuin Pietarissakin pudonnut yli 40 %. Tämä on huolestuttavaa niin matkailualan kuin koko Suomenkin kannalta, sillä venäläiset ovat olleet selvästi suurin turistiryhmä aikaisempina vuosina.
Jotain valoa sentään on tunnelin päässä. Aasialaisten matkailijoiden määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina. Vuonna 2013 yöpymisiä Aasian maista oli lähes 600 000. Japanilaisten yöpymiset kasvoivat 16 % ja tämä nosti Japanin kuudenneksi tärkeimmäksi lähtömaaksi. Myös kiinalaisten matkailijoiden määrä Suomeen on kasvanut. Aasialaiset myös matkustavat paljon Suomen kautta muualle Eurooppaan. Suurin osa näistä matkaajista ei vieraile Helsingissä, saati jää yöksi. Stop-over –matkailussa olisikin huomattavaa kehittämispotentiaalia.
Pitkällä aikavälillä kasvun mahdollisuudet on erityisesti ulkomaalaisissa matkailijoissa. He myös käyttävät rahaa enemmän kuin kotimaiset matkailijat. Matkailun markkinointiin tulee panostaa huomattavasti enemmän, eikä aasialaisten matkailijoiden kasvupotentiaalia saa hukata.
Oikeanlainen veropolitiikka edesauttaa myös matkailun kehittämistä. Esimerkiksi matkailuyritysten energiaverotuksen laskeminen muun vientiteollisuuden tasolle on syytä ottaa työkalupakkiin. Ravintoloiden hintatasoa pitää myös saada laskettua alas. Olenkin esittänyt ravintoloissa nautitun alkoholin arvolisäveron alentamista ruoan arvolisäveron tasolle. Edustuskulujen verovähenysoikeudesta luopuminen oli suuri virhe, joka onneksi ymmärrettiin korjata. Verovähennysoikeuden voisi kuitenkin nostaa sataan prosenttiin.
Matkailuala on tulevaisuudenala. Suomen täytyy saada negatiivinen kehityskulku katkaistua. Tärkeää on myös huomioida se, että matkailu on palveluvaltainen ala, jota ei voida ulkoistaa muihin maihin. Luonto, puhtaus, turvallisuus ja nähtävyydet ovat asioita, joita ei voi viedä täältä pois.