Helsinki on Suomen hallinnollinen, poliittinen ja liike-elämän keskus. Helsinki on monen suuren yrityksen kotikaupunki ja päätoimipaikka. Kun Helsingissä tehdään suuria ratkaisuja ja isoja investointeja, on ne nähtävä sekä alueellisesta että valtakunnallisesta hyötynäkökulmasta.
Pisararata olisi uusi lähiliikenteen kaupunkirata, joka alkaisi Pasilasta, kiertäisi tunnelissa Töölön, Helsingin keskustan ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan. Uuden kaupunkiradan myötä metropolin paikallisjunaliikennettä voitaisiin lisätä. Rata myös helpottaisi pääsyä kantakaupunkiin, kun junalla pääsisi suoraan Töölöön ja Hakaniemeen. Lisäksi rata mahdollistaisi paikallisjunien sujuvan ja nopean kääntymisen sekä parantaisi kaukojunien liikennöintiä vähentämällä tukosta ratapihalla.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 956 miljoonaa euroa vuoden 2020 hintatasossa. Pyrkimyksenä on jakaa kustannukset valtion, Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken. Nykyinen kustannusarvio sisältää myös merkittäviä riskivarauksia, joiden tarve vähenee suunnittelun edetessä. Pisararata etenee talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 9.1.2015 päätetyn mukaisesti. Kuntien kanssa neuvottelut niiden rahoitusosuuksista jatkuvat ja hallitus puoltaa hanketta. Raha-asiainvaliokunta teki tänään 24.2. päätöksen sekä Helsingin ratapihan että Pisaran viemisestä EU-tuen hakuun ja maaliskuussa nämä molemmat hankkeet sisällytetään tekniseen kehykseen.
Tällä hetkellä metropolin isoimmat raideliikennehankkeet toteutetaan Vantaalla ja Espoossa, kun Kehärataa ja Länsimetroa rakennetaan. Nämä ovat todella tärkeitä hankkeita myös Helsingille. Kuitenkin Helsingin omaa raideliikennettä on myös kehitettävä, sillä päärautatieasema ja Pasilan asema kärsivät pahasta liikenteen tukoksesta.
On hyvä muistaa, että vuonna 2013 Helsingin seutukunta tuotti 35 % koko Suomen bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Helsinki antoi 312 miljoonaa euroa muiden Suomen kuntien käytettäväksi verotulojen tasauksen muodossa. Yrityskeskittymänä Helsinki on täysin omaa luokkaansa. Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä uusia yrityksiä perustettiin Helsinkiin 1 195. Vastaavasti Tampereelle perustettiin uusia yrityksiä 292 ja Turkuun 241. Olisikin nähtävä, että Helsinkiin tehtävä investointi on koko Suomen investointi, sillä verotulojen kasvun seurauksena koko Suomi hyötyy Helsingin menestyksestä.
Raideliikennettä kehittämällä parannamme kantakaupungissa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Kaupunkilaisen näkökulmasta kulkuyhteydet Olympiastadionille, jäähallille, oopperalle, Helsingin kaupunginteatteriin ja Hakaniemen torille paranevat. Pisararadan rakentamisella edesautamme sitä, että metropoli on tulevaisuudessakin koko Suomen veturi.