Helsingissä tehtiin viime vuonna 359 eläinsuojelutarkastusta. Suurin osa tarkastuksista kohdistui yksityisiin asuntoihin, mutta myös eläinkauppoja ja -tapahtumia tarkastettiin. Eläinsuojelullisia toimenpiteitä vaativien tarkastusten osuus oli hyvin korkea (51 %) ja jopa 18 prosentissa tarkastuksista jouduttiin ryhtymään kiireellisiin eläinsuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin tapauksissa, joissa omistaja oli hylännyt lemmikkinsä tai omistaja oli muutoin vakavasti laiminlyönyt velvoitteensa eläimen hyvinvoinnista huolehtimisesta.
Talouden heikko tilanne heijastuu vakavalla tavalla myös eläinten hoitoon. Epäkohdat liittyvät useimmiten ruokintaan, ulkoilutukseen, turkinhoitoon, pitopaikan puhtauteen, turvallisuuden laiminlyöntiin, mutta yhä useammin myös sairauden hoitamattomuuteen. Syksyllä 2015 Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton teettämän kyselyn mukaan vastaajista joka neljännes koki, että heidän kykynsä kustantaa lemmikistä aiheutuvia kuluja oli heikentynyt ja jopa puolet vastaajista kertoi olevansa valmiita lemmikkinsä lopetukseen taloudellisten syiden vuoksi, mikäli eläinlääkäri sitä vaihtoehtona esittäisi. Hoitamattomien sairauksien ohella on yleistynyt lainvastainen tapa, jossa koira suljetaan työpäivänajaksi häkkiin. Eläinsuojeluasetuksen mukaan koiraa saa pitää kuljetushäkissä vain sen aikaa, kun koiran kuljettaminen, sairaus, tai muu tilapäinen syy niin vaatii. Lienee selvää, että omistajan työpäivä ei ole tällainen tilapäinen syy häkissä pitämiselle.
Voimassa olevan eläinsuojelulain (247/1996) tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla tuskalta, kärsimykseltä sekä kivulta ja edistää eläinten hyvää kohtelua ja hyvinvointia. Meidän ihmisten vastuulla on huolehtia siitä, että eläinten elinolosuhteet ovat kunnossa.
Maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan valmisteilla eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Voimassa oleva eläinsuojelulakimme kaipaa monilta osin uudistamista, sillä se on jo lähes kaksikymmentä vuotta vanha. Lainsäädännön on jatkossa muun muassa otettava huomioon nykyistä enemmän eläinten tarpeet ja taattava eläinsuojeluvalvonnalle riittävät resurssit sekä eläinsuojeluvalvonnan alueellinen tasa-arvo.
Muuhun Suomeen verrattuna Helsingissä on huolestuttavan vähän resursseja käytettävissä eläinsuojeluvalvontaan. Viimeisimpien tietojen mukaan valtakunnallisesti yhtä valvontaeläinlääkärin virkaa kohden on noin 115 000 asukasta. Helsingissä vastaava luku on noin 390 000 asukasta. Helsingissä arvioidaan olevan noin 70 000 – 80 000 lemmikkieläintä. Resurssien vähyydestä johtuen ennaltaehkäisevään työhön ei riitä aikaa ja valvonta on jouduttu suuntaamaan epäilyyn perustuviin tarkastuksiin.
Uuden valvontaeläinlääkärin viran perustaminen Helsinkiin on perusteltua, mutta myös jokaisella meistä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista eläinsuojeluviranomaisille tai vapaaehtoiselle eläinsuojeluvalvojalle. Jos on huolissaan naapurisovun puolesta, voi ilmoituksen tehdä nimettömänä. Tai jos on epävarma siitä, onko eläimen hoidossa puutteita tai laiminlyöntejä, kannattaa asia varmistaa aina ottamalla yhteyttä eläinsuojeluviranomaiseen, tai -valvojaan. He osaavat arvioida, onko tarkastuskäynti syytä tehdä. Vuosittain vain muutama tehdyistä tarkastuksista osoittautuu aiheettomaksi.
