Eduskunnassa oli tänään lähetekeskustelussa hallituksen esitys asevelvollisuuslain muuttamisesta. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kertausharjoitukseen voidaan määrätä ilman kolmen kuukauden aikarajaa ja tarvittaessa vaikka välittömästi. Ehtona on, että kyse on sotilaallisen valmiuden joustavan kohottamisen tarkoituksessa järjestetystä harjoituksesta, ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve edellyttää tällaisen kertausharjoituksen järjestämistä.
Lakimuutos tulee tarpeeseen. Maailma ympärillämme on muuttunut viime vuosina nopeasti ja uhat ovat monimuotoistuneet, mikä näkyy myös Suomen turvallisuusympäristön heikentymisenä. Aseellisen voiman käyttöä sisältäneet kriisit ovat kehittyneet usein vain muutamien päivien tai viikkojen aikana. Lisäksi kriisit ovat sisältäneet hyvin monenlaista hybrivaikuttamista.
Asevelvollisuuslain mukaan kertausharjoitusten yksi tarkoitus on sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen. Voimassa olevan lain mukaan kertausharjoituskutsun on kuitenkin tultava vähintään kolme kuukautta aiemmin. Tämä on nykymaailmassa ja olosuhteissa aivan liian pitkä aika.
Ehdotuksessa yksittäinen asevelvollinen voitaisiin määrätä ko. harjoitukseen korkeintaan 30 päiväksi kerrallaan. Harjoitus olisi peruttava heti, kun tilanne sen sallii. Muutoksella ei olisi vaikutuksia tavallisiin kertausharjoituksiin, joihin määrättäisiin jatkossakin kolmen kuukauden aikarajaa noudattaen. Valmiudellisista syistä käsketystä kertausharjoituksesta saisi hakea vapautusta samoin kuin muistakin kertausharjoituksista. Edellytykset vapautuksen saamiselle olisivat kuitenkin tiukemmat. Vapautushakemus ei itsessään vaikuttaisi kertausharjoitusmääräyksen täytäntöönpanoon eli pelkän jätetyn hakemuksen perusteella ei ole oikeutta jäädä pois harjoituksesta. Sama sääntö koskee jo tällä hetkellä kaikkia kertausharjoituksia.
Alun perin ehdotus oli, että puolustusvoimain komentaja voisi kutsua kertausharjoituksiin välittömästi 25 000 reserviläistä. Lausuntokierroksella ehdotettua päätöksentekomenettelyä kuitenkin muutettiin siten, että päätöksen harjoituksen järjestämisestä tekee aina tasavallan presidentti puolustusvoimien komentajan esittelystä. Puolustusministerin tulee olla päätöksenteossa läsnä ja lausua asiasta käsityksensä. Lisäksi pääministerillä olisi oikeus olla läsnä ja lausua asiasta käsityksensä.
On hyvä ymmärtää, että nopeutetussa menettelyssä järjestetyt harjoitukset olisi tarkoitettu vain erittäin poikkeukselliseksi menettelyksi, eikä niillä olisi tarkoitus korvata tavallisia kertausharjoituksia. Kyse on siis reserviläisten käytön tehostamisesta. Puolustusvoimat tarvitsee entistä joustavampia keinoja kyetäkseen vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen. Ehdotettu muutos on yksi keino turvata puolustuksemme uskottavuus myös tulevaisuudessa.