Pienenä kansana me suomalaiset olemme aina joutuneet keräämään ansiomme pienistä puroista maailmalta. Suljetut kotimarkkinat eivät hyödyttäisi suomalaisia yrityksiä: jo pieni koko asettaisi nopeasti rajat yritysten kasvulle. Etumme ei ole joutua kilpailemaan suurten talousjättien kanssa esimerkiksi yritystuissa tai tulleissa. Samat pelisäännöt kaikille toimijoille hyödyttävät eniten juuri pieniä, avoimia vientitalouksia. Se mahdollistaa reilun kilpailun ilman keinotekoisia vääristymiä ja protektionismia.
Kaupan vapauttaminen on globaalisti vähentänyt köyhyyttä, lisännyt hyvinvointia ja pidentänyt ihmisten elinikää. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan noin 700 miljoonaa ihmistä on kivunnut äärimmäisestä köyhyydestä. Suurin syy tähän on kaupan kasvu. Kaupan esteiden purkaminen on synnyttänyt hyvinvointia ympäri maailmaa – taloudellinen vapaus on vähentänyt lukutaidottomien määrää, alentanut korruptiota ja parantanut naisten asemaa. Suljetut järjestelmät eivät ole pystyneet tarjoamaan kansalaisilleen samanlaista vaurautta ja turvaa kuin vapaa kansainvälinen markkinatalous.
Euroopan unioni ja euro on vaikeuksista huolimatta luonut suomalaisille verrattain vakaan taloudellisen ympäristön. Se on myös avannut 500 miljoonan asukkaan kotimarkkinan suomalaisten yritysten hyödynnettäväksi, mutta työ jatkuu edelleen. Viime vuonna työnsä aloittaneen Junckerin komission tärkeimpinä prioriteetteina ovatkin digitaalisten sisämarkkinoiden ja energiaunionin luominen. Lisäksi käynnissä olevat vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa on tarkoitus saada päätökseen.
Suomalainen hyvinvointi on rakennettu viennin varaan. Omasta bruttokansantuotteestamme 40 % koostuu viennistä, mutta Suomi muodostaa maailmantaloudesta vain 0,2 %. Se tarkoittaa, että pahimmillaan maailmantalouden aalloilla Suomi on kuin lastu laineella. Venäjän toimet Ukrainassa vaikuttivat heti esimerkiksi matkailuun, mutta toisaalta öljyn alhainen hinta hyödyttää teollisuuttamme. Näiden ilmiöiden ennakoiminen olisi ollut lähestulkoon mahdotonta vielä muutama vuosi sitten. Emme voi estää maailmantalouden vaikutuksia, mutta paremmin niihin voidaan vastata, jos oma tontti on kunnossa.
Suomella on suuria haasteita edessään: vanheneva väestö tarvitsee yhä kalliimpia hyvinvointipalveluita, ja niiden rahoittaminen on hoidettava yhä pienenevän työssäkäyvän joukon maksamista veroista. Samaan aikaan olemme keskellä maailmantalouden taantumaa ja läpikäymme rakennemuutosta. Täsmätoimien lisäksi tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia. Lähtökohdaksi onkin otettava työn kannustavuuden parantaminen. Verotuksen painopisteen siirtoa ympäristölle haitallisen kulutuksen verottamiseen on jatkettava.
Ekologisella verouudistuksella on merkitystä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Viime vuonna Eurooppa-neuvosto päätti unionin ilmasto- ja energiatavoitteista vuosille 2020-2030. Tämän vuoden lopulla Pariisissa järjestetään suuri ilmastokokous, jonka tavoitteena on luoda uusi ilmastosopimus, jossa kasvihuonepäästöjä jälleen leikattaisiin. Suomen on annettava tähän myös oma panoksensa.
EU on onnistunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yli 18 % vuoden 1990 tasosta. Se on näin osoittanut, että päästöjen leikkaamisen ei tarvitse tarkoittaa talouskasvun leikkaamista, sillä talous on kasvanut yli 40 % tänä aikana. EU:n onkin oltava tavoitteissaan kunnianhimoinen, mutta samalla realistinen. Maailman kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet on peräisin kehitysmaista. Ilmastoteot voivat olla myös järkivihreitä – suomalainen clean tech -osaaminen ja energiatehokkuus on saatava laajempaan käyttöön maailmalla.
Kirjoitus on julkaistu 23.1.2015 Maailmantalouden tekijät- kampanjasivulla